Kasinomaailma on täynnä monenlaisia kliseitä ja niihin törmää elokuvissa, TV-sarjoissa ja kirjallisuudessa vuodesta toiseen. Varmaan lähes jokaiselle populaarikulttuuria edes jossain määrin kuluttavalle on tullut aikojen saatossa varsin selväksi miltä näyttää Las Vegasin kuuluisilla kasinoilla, miten rulettipöydässä panokset oikein asetetaan, kuinka videopokerin säännöt menevät tai millaiset yksikätisten rosvojen rivistöt vaanivat kolikkokuppien kanssa vaeltavia pelaajia. Ei siis ole mitenkään yllättävää, että kasinoihin ja uhkapelaamiseen liittyviä viittauksia on eksynyt sarjakuvienkin aihepiireihin aika lailla.
Seuraavassa esittelemme muutamia hauskimpia kasinoihin ja uhkapelaamiseen liittyviä Scott Adamsin luoman Dilbert-sarjakuvan strippejä. Niille lukijoille, joilta englannin kieli ei taivu ihan täysin sujuvasti, tarjoamme syväluotaavan analyysin strippien hauskuudesta.
Onnettaren hylkäämä kasino
Viiltävän analyyttisissä ja hersyvän hauskoissa Dilbert-sarjakuvissa esiintyy usein päähenkilö Dilbertin (tässä stripissä silmälasipäinen herrasmies, joka istuu lukemassa kirjaa) maailmanvalloituksesta unelmoiva, suuruudenhullu ja manipuloivan ilkeä koira Dogbert, jolta puuttuu empatiakyky lähes kokonaan, kuten tässä stripissä varsin selkeästi käy ilmi. Dogbert siis haluaa perustaa kasinon erittäin huono-onnisille ihmisille. Onneksi Virosta käsin toimivat kasinot ovat suunnattuja ainoastaan onnekkaille suomalaispelaajille.
Kuka huijaa ja ketä?
Dogbert hakee lisenssiä pelkästään idiooteille tarkoitetulle kasinolleen. Kun hän puhuu lautakunnalle huoneesta, joka on täynnä idiootteja, joita hän haluaa käyttää hyväkseen omiin tarkoitusperiinsä, niin lautakunnasta kysytään milloin projekti alkaisi. Tähän Dogbert vastaa sen alkaneen juuri samalla hetkellä.
Kasinolisenssien luvattu maa
Tässäkin stripissä Dogbertin suuruudenhulluus on selkeästi näkyvissä. Dogbert on nimittäin perustamassa Dilbertin taloon kasinoa. Kun Dilbert huomauttaa, että sellainen ei ole ihan laillista, niin Dogbert olikin jo muutamaa askelta omistajaansa edellä. Dogbert on nimittäin samana aamuna tehnyt Dilbertin talosta uuden valtion, jossa kasinot ovat laillisia. Dilbertin kummastellessa asioiden käännettä Dogbert tarjoaa tälle oleskelulupaa tähän uuteen valtioon. Dogbertin tuntien tässä ei ole kyse hyvää hyvyyttään myönnettävästä luvasta, vaan epäilemättä Dogbert vaan haluaa Dilbertistä asiakkaan uudelle kasinolleen.
Jättipotti ei pelasta
Tässä stripissa tutustumme Dilbertin hupsuun pomoon (oranssi paita) ja työkaveriin nimeltä Wally (vihreä paita). Pomo, jonka nimeä ei Dilbert-stripeissä koskaan paljasteta, on aloittanut uhkapelaamisen ja kehuskelee voittaneensa 5000 dollarin jättipotin. Samalla käy kuitenkin ilmi, että hän on pelatessaan menettänyt 700 000 dollaria ja vaimonsa. Wally, joka kaikessa kyynisyydessään ja lakonisuudessaan laukoo itsestäänselvyyksiä, ihmettelee miksi 5000 dollarin päävoitto ei riittänyt pitämään avioliittoa onnellisena.
Slim John on BBC TV:n:n ja British Councilin yhdessä tuottama kieltenopetusohjelma vuodelta 1969. Mustavalkoisessa 26-osaisessa tv-sarjassa seurattiin scifitarinaa maailmaa valloittavista ulkoavaruuden roboteista. Päähenkilö, Slim John, on kapinallinen robotti joka hengailee ihmisten seurassa. Kielioppijaksot oli ympätty mukaan maan tavoille opettelevien robottien englannintunteina. Sarjaa esitettiin vuosien ajan ympäri maailmaa, ainakin Suomessa, Italiassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Saksassa.
Slim John is a BBC TV/British Council English language programme from 1969. This black/white 26-part serial was a scifi adventure with robots from outer space planning to take over the Earth. Slim John himself was a rebel robot who befriended a human couple, Stevie and Richard. Occasionally the alien robots – and the viewers – took English lessons. The series was broadcast for years all over the world, at least in Finland, France,Germany, Italy and Sweden.