
Tervetuloa sivuilleni. Kerron
lelukorjaamoni toiminnasta, leluista ylipäätänsä ja tänä keväänä 2010 tulee kuvia myynnissä olevista antiikkileluista. Kerron
myös lelumessu- ja markkinaretkistäni. Ja sitten muutamia yleisiä kysymyksiä:
Kannattaako korjata? Kannattaa.
Jos lelu on omistajalleen tärkeä, ei sen markkina-arvolla ole mitään
merkitystä. Jos lelu menee aivan uutena rikki ja sillä on
leikitty asianmukaisesti, sillä ei leiki "alaikäinen" (kielletty
alle3-vuotiailta) voi hyvin ottaa yhteyttä lelun myyneeseen
liikkeeseen tai maahantuojaan. Kuluttajansuojalaki koskee myös leluja. Milloin pitää korjata? Silloin
jos joku osa on irti tai puuttuu tai on mennyt täysin pilalle. Lian voi puhdistaa, se ei ole patinaa.
Leluissa patina on leikin jälkiä. Ja sen patinan poistaminen tuhoaa
lelun. Myös krakeloitunut massanukke saa mielestäni olla
sellaisenaan, ilman että se hiotaan ja maalataan uusiksi. Uni-
ja käyttölelu pitää korjata jos sen omistaja on sitä mieltä (sekä
silloin jos omistajan huoltaja on sitä mieltä....) Pehmolelujen
sekä vanhojen kovatäytteisten nallejen kohdalla onneksi lähes aina saan
vastata myönteisesti. Ainoastaan aidosta nahasta valmistetut lelut ovat
voineet kovettua niin hauraiksi etteivät ne siedä edes kosketusta.
Muiden lelujen kohdalla pääperiaate on se, mitä vanhempi lelu on sitä
helpompi se on korjata. Erilaisten muovien käyttö leluissa
yleistyi 1950-luvulla eikä silloin tultu ajatelleeksi miten uusi uljas
materiaali kestää ajan hammasta. Ei aina kestä. Muovi on voinut
hapertua korjauskelvottomaksi tai vinyyli tuntua tahmaiselta vaikka
sitä puhdistaisi miten. Samaten useiden muovilelujen mekaniikkaan
ei pääse mitenkään käsiksi koska muovi on ”hitsattu” kiinni. Mutta
paljon näitäkin onneksi voi korjata. Väärin säilytettyjä , homehtuneita leluja ei voi korjata. Home on myrkkyä. Valitettavasti
Baby Born nukkien rikki menneitä raajoja ei voi korjata
leikkikuntoon. Niiden kiinnityskohdat napsahtavat poikki jos käsiä tai
jalkoja kääntää liikaa. Ne voi toki liimata kiinni mutta
liimaus ei kestä leikkiä. Miksei
vaan voi ostaa uutta rikkoutuneen tilalle? Käyttölelujen kohdalla kahdesta syystä. Ensin siksi että lasta ei saa opettaa heittämään vanhaa korjauskelpoista
tavaraa roskiin ja ostamaan uutta tilalle. Toinen syy on se että
maailmassa on jo nyt tuotettu tarpeeksi leluja seuraavillekin sukupolville. Uni-
ja käyttölelut korjaan yleensä kestävämmiksi kun ne alun perin olivat, sillä
niiden pitää kestää leikkiä jatkossakin.
Mitä pitää tehdä itse
ennen kun lelun voi tuoda korjaamolle? Ei mitään. Jos on jo ehtinyt, ei se
haittaa, mutta esimerkiksi teippien poistaminen on hidasta ja hankalaa ja usein
teippi vie vielä viimeisetkin maalit mukanaan. Valokuvan lelusta voi lähettää sähköpostilla jos
ei itse pääse sitä näyttämään ja kuva lelusta "ennen" on erittäin arvokas apu.
Eikö silti voisi tehdä
täysihuoltoa, maalata kaikki uusiksi ja tehdä uudet siistit vaatteet. Ja eikö
vanha nalle oliskin mukavampi pehmeätäytteisenä?
Ei voi eikä ole. Ei ainakaan minun korjaamollani. Voinko olla yhteydessä lelukorjaamolle jos haluan itse korjata leluni ja maksaako se mitään? Voit olla, eikä maksa mitään. Autan mielelläni. Ostatko vanhoja leluja? Ostan. Ja minkä kuntoisia tahansa paitsi en homeisia. Mutta vain vanhoja leluja Leikkikäyttöön
sopivia leluja en osta edes kirppareilta koska niiden
kuuluu mennä kiertoon uusille leikkijöille kirpparihinnoilla.
No jaa, yksi poikkeus on; leikkikuntoisia Barbienukkeja ostan....
1 2
|